Informaatioähky

Miksi tiedon lisääminen ei tuota vastuullisempaa kuluttamista?

Kuvitellaan monimutkainen tiedekysymys, joka on oman osaamisalueemme ulkopuolella, kuitenkin jokapäiväiseen elämäämme vaikuttaen. Voidaksemme soveltaa sitä onnistuneesti, meillä tulee olla yksinkertaistettu ymmärrys sen olennaisimmista periaatteista. Jos emme ymmärrä perusperiaatteita, tai ne eivät meitä lainkaan kiinnosta, ei myöskään yksityiskohtaisen tiedon lisääminen tuota lisäarvoa. Päinvastoin voi käydä niin, että tiedon lisääminen vaikeuttaa olennaisimman ymmärtämistä ja saa meidät vetäytymään. Emme silloin saavuta lisää osaamista, vaan mieluummin torjumme koko asian. Emme enää välitä, emme usko saamaamme tietoon tai emme luota sen kertojaan.

Tästä huolimatta vallalla tuntuu olevan vakaa uskomus, että muodin ollessa kyseessä tiedon lisääminen muuttaa kuluttajien käyttäytymistä toivottuun suuntaan.

Vaatteissa ostopäätökseen liittyvien harkittavien tekijöiden määrä on suuri. Henkilökohtaisten tarpeiden, toiveiden ja resurssien lisäksi kuluttajien odotetaan nyt huomioivan myös globaalien ja äärimmäisen monimutkaisten arvoketjujen ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Se on paljon vaadittu.

Vielä vähän aikaa sitten vastuullisen valinnan kriteerit täytti vaate, jonka materiaalista hyvin vaatimaton osuus oli luomupuuvillaa. Kun tietoisuus muodin ympäristö- ja ilmastovaikutuksista sekä eettisistä ulottuvuuksista on kasvanut, on yhä vaikeampaa hallita monimutkaista vastuullisuuden kenttää. On helppo ymmärtää, miksi kuluttajat väsyvät vastuullisuuskeskusteluun.

Tiedon merkitystä ei tietenkään voi kieltää. Mitattava data on edellytys yritysten sisäiselle vastuullisuustyölle ja työn seurannalle, sekä eri sidosryhmille suunnatulle viestinnälle.

Kuten muodissa yleensäkään, sama malli ei sovi kaikille myöskään vastuullisuusviestinnässä. Kun keskustelu pyörii datan ja raportoinnin ympärillä, on helppo ajatella, että sama yrityksille ja rahoittajille suunniteltu malli muuttaa myös kuluttajien käyttäytymisen vastuullisempaan suuntaan.

Tällöin otamme riskin, että vastuullisen ostokäyttäytymisen helpottamisen sijaan rakennamme sille esteitä. 

Tiedon tuottamisen sijaan meidän tulisi pyrkiä luomaan ymmärrystä.

Ihmiset haluavat kokea hallitsevansa tilanteen. Hallinnan tunnetta ei synnytetä tietotulvalla, vaan ymmärryksellä siitä, mihin vastuullisuusväittämät perustuvat ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. 

Ei anneta datakeskeisyyden viedä huomiota pois kaikkein tärkeimmästä, vaan kysytään itseltämme:

Mitä tietoa kuluttaja tarvitsee valitakseen juuri meidän brändimme ja tuotteemme?

Kuinka tämä tieto kommunikoidaan niin, että se aidosti tulee päätöksentekoa?

Kuinka voin auttaa oikeanlaisen tiedon tuottamisessa?

Erilaisia asiakasryhmiä palvelevan tiedon tuottaminen on intohimoaiheeni, joka pohjautuu työkokemuksen kautta saatuun asiakasymmärrykseen ja opintojen kauttaa hankittuun käyttäytymispsykologian tietouteen. Hyödynnän palveluissani molempia lähtökohtia auttaakseni yrityksiä kirkastamaan, mikä tieto missäkin yhteydessä palvelee parhaiten yrityksen strategiaa.